Elämäni urheilua, osa 2/2

Lähivuosien urheiluni 

Onnettomuuden jälkeen urheilusta oli taukoa murtumien vuoksi. Kävin kyllä kävelysauvoilla jo kävelyillä, koska liike piti elossa. Kun sain alkaa 6 viikon jälkeen varaamaan jalkoihini, sattui murtuneeseen sääriluuhun tolkuttomasti ja ristiluun seutuun juili. Sisulla kuitenkin jatkoin, koska halusin saada itseni kuntoon uudestaan mahdollisimman pian. 

Varmaan ensimmäisenä kesänä kävelin ja hieman juoksin sekä pyöräilin. Suoraan sanottuna en muista. Pyörälenkkejä oli varmasti eniten. Jotenkin ihmeellisesti sitä on tullut treenattua yksin lapseni kanssa, koska juoksukuntoni oli yllättävän hyvä 1.5 vuoden jälkeen onnettomuudesta juostessani Kuopion puolimaratonin. Postauksen alla mainintaa ja tuloksia urheilukisoihin osallistumisistani.

Pääsin jossain vaiheessa käymään taas jumpissa kerran viikossa ystäväni hoitaessa Ellaa sillä välin. Ellan ollessa 2-vuotias liityin Fressille, koska kuulin lasten Fressi mahdollisuudesta. Ajattelin sen olevan elämäni pelastus! Tyttäreni ei kuitenkaan suostunut alkuun olemaan ilman itkuja lastenhoidossa. Noin puolen vuoden harjoitteluiden jälkeen se alkoi sujumaan. Hyödynsin treenailuihin kahta aamupäivää viikossa lapseni ollessa kerhossa. Jotenkin ihmeellisesti tein vaan kaikkeni päästäkseni urheilemaan paljon! Varmasti se oli niin henki reikä. 

Urheilulajini viimeisen puolentoista vuoden aikana ovat olleet seuraavia:

Fressillä Kuopiossa ryhmäliikuntatunnit: Bodyattack, bodycombat, spinning, crosstraining, vatsapeppu, body balance (harvakseltaan). Näitä jumppatunteja tein keskimäärin 3-4 x viikossa. Tämä oli mahdollista lasten Fressin ansiosta ja että pienempi tyttäreni viihtyi siellä. Toki alkuun se oli säätöä ja imetystilanteita oli jos sun missä vauvan ollessa alle 1v. 😁 

Ryhmäliikuntatunti määrien ollessa yllä mainitun laista (varsinkin talvella), kävin lisäksi noin 1-2 x viikossa juoksulenkillä (noin 8-12km), hiihtämässä, Puijon portaissa tai pelaamassa sählyä (harvakseltaan miten vuoroin mieheni kanssa pääsimme). Yleisesti ottaen liikuin 5-6 x viikossa. 

Raskauden vaikutus urheiluun

Raskaudet ja synnytyksestä palautumiset ovat vaikuttaneet liikuntaan. Olen kyllä urheillut aktiivisesti raskaana olosta huolimatta, liikuntamuodot ovat vaan hieman muuttuneet. Puijon portaita kävin juoksemassa ja loppuraskaudesta kiipeämässä aivan lähes raskauden loppuun saakka. Itse juokseminen täytyi lopettaa noin rv 20 kohdalla. Bodyattack tunnit täytyi lopettaa jo noin rv 16-17. Bodycombattia pystyi vetämään jonnekin rv 35 saakka. Toki hieman liikkeitä muunnellen. Reippaat sauvakävelylenkit taisivat tulla tutuiksi molemmissa loppuraskauksissa. 

Ensimmäisestä raskaudesta oli todella nopea palautua. Jatkoin juoksemista käytännössä saman tien. Mutta toisen raskauden jälkeen teki pitkään tiukkaa lenkkipoluilla. Ai että oli rasittavaa! Mitähän palautuminen ois kolmannen jälkeen? 😲  

Loppuraskaudesta

Pari viikkoa ennen synnytystä

Kesäajan urheiluni

Kesäisin en tykkää käydä kuntosalikeskuksissa. Rakastan ulkona liikkumista! Niinpä juokseminen, pyöräileminen ja rullaluisteleminen ovat niiiiiin paljon parempia lajeja! Tänä kesänä olen eniten polkujuossut metsäpoluilla tai treenannut Keinukallion portaissa. Olen myös pyöräillyt, useimmiten 2-vuotias tyttäreni kyydissä. Lisäksi lasten kanssa touhua on riittänyt, musta on parasta pomppia ja painia niiden kanssa meidän trampoliinillä!

Polkujuoksut ovat olleet kerrallaan noin 8-12km mittaisia. Joitakin kertoja olen juossut 13-16km. Pyörälenkit, tytär ollessa istuimessa mukana, ovat olleet noin 25-30km pituisia. Pyöräni on kyllä vanha ja painava rousku. 😀 Liikuntamäärät ovat olleet samaa tasoa kuin aiemminkin, noin 5-6 x vkossa. On myös viikkoja jolloin olen treenannut 3-4 x vkossa, mutta harvemmin. Liikun aina kun vain mahdollista. Monesti polkujuoksut sijoittuivat kesällä ilta/yöaikaan lasten ollessa nukkumassa. Välillä pääsin myös aamuisin tai päivisin liikkumaan. 

Viimeinen polkujuoksu Kuopiossa!!
Ikävöin noita paikkoja!!💗

Uusia reittejä etsiskelemässä

Porrastreeneistä on nyt tullut koko perheen juttu! Se on kyllä mahtavaa. Kohta 7-vuotias tyttäreni kipuaa portaita useaan kertaan ja 2-vuotias on vuoroin isin vuoroin äidin kyydissä mukana.

Elokuun alusta vuokrasin kortin Foreveriltä, missä olen käynyt forecross ja powerbody tunneilla. Tosi erilaista tehdä enemmän lihaskuntotyyppistä liikuntaa! Alkuun paikat ovat olleet niin kipeinä. Katsotaan millaiseksi liikuntaharrastukset tulevaisuudessa muodostuvat, mutta jollain lailla se varmasti tulee kulkemaan elämässä aina mukana. Jos vain terveys sallii. Terveydestä pitää olla joka päivä kiitollinen. Ei ole nimittäin itsestään selvää, että pystyn liikkumaan näin hyvin. Ja kehonhuolto täytyy saada osaksi liikuntasuunnitelmaa! Koska huomaan selkeästi, ettei kroppa enää toimi niin kuin 20-vuotiaana. Oijjoij. 

Alla vielä muutamia huippuhetkiä, joita olemme päässeet muutamia kertoja tekemään. Ois tosi siistiä kokeilla kaikkia erilaisia äxöneitä ja lajeja!!

Maastopyöräily.
Suosittelen!

Tahko

Salpausselällä Lahdessa

Kiipeilyä seikkailukeskus Talmassa

Urheilukisoja joihin olen osallistunut:

Finlandia-hiihto 50km (ensiapuhiihtäjä) 2/2008, 3:38 (noin muistini mukaan).

Finlandia-hiihto 50km (ensiapuhiihtäjä) 2/2009, 3:08:43

Puolimaraton (Kuopio) 9/2010, 1:57:36 (elämäni ensimmäinen puolimaraton, aivan kamalaa, jälkikäteen selvisi hemoglobiinin olevan 72.

Puolimaraton (Kuopio) 9/2014, 1:34:41, naisten 3 sija. Tää oli mieletön juoksu. En olisi koskaan uskonut, koska kolaristamme sekä useista murtumista oli aikaa vain 1.5 vuotta.

Nuts polkujuoksu Rukalla 5/2015, 31km, 3:53? Tarkkaa tulosta en muista tai löydä. 3 sija. Tämäkin oli yllätys, koska en ollut koskaan juossut yli 25km matkaa. 

Puolimaraton (Kuopio) 9/2015, 1:36:06

Lähtöä ja maalia!

Puolimaraton (Kuopio) 9/2018, 1:38:23. Extempore juoksu. Päätin tuntia ennen lähtöä osallistua. Tyhmänä vedin pohjille ruisleipää, joten juoksulla pisti ja kovaa! Silti mentiin. Sisulla. 

Täytyy kyllä mainita, ettei osallistumiseni urheilutapahtumiin ole koskaan ollut kovinkaan suunnitelmallisia. En ole myöskään treenannut niihin tavoitteellisesti. Olen vain liikkunut. Siksi paremmat tulokset ovat olleetkin minulle hauskoja yllätyksiä! Ja on ollut kivaa saada onnistumisen kokemuksia sekä muutamia pokaaleja, vaikkei mulla mitään valmentajaa olekaan taustalla, hehe!

Ei muuta kuin kohti uusia seikkailuja!

Kreetalla 5/2019

Kertokaapa jotain omista liikuntatottumuksistanne?
Koetteko urheillessa tai ainakin sen jälkeen sen mahtavan fiiliksen? Tietenkään urheilu ei aina tunnu mahtavalta ja hyvältä. Välillä täytyy todella pakottaa itsensä liikkeelle. Mutten ole kyllä montaa kertaa katunut liikkumaan lähtöä!

Paitsi aivan viime viikkoina on ollut aika voimaton / kömpelö olo välillä liikkua. 😬 Liekkö uudenlaiset lihaskunto painotteisen treenit suututtaneet lihaksiani? Tai tiistaina äkkiseltään forecrossissa ollut juoksuvetotreeni ja ylipäätään räjähtävät harjoitteet? Menin äkkiseltään aivan juntturaan! Hienoa kuitenkin testailla uudenlaisia juttuja. Oon aiemmin keskittynyt niin aerobisiin treeneihin. 

Tämä aihe oli erään blogilukijani toive. Jos sinulle tulee mieleen jokin aihe tai mistä toivoisit minun kirjoittavan, kerro siitä rohkeasti! 😊