Mä oon kieriskellyt elämäni aikana hyvin paljon omakuva-asioiden kanssa ja niissä tasapainoa etsiessä. Oon käyttänyt hurjasti aikaa mielenalueella huolehtiessa ja ollessa hyvin kriittinen itselleni. Joskus blogin aloituksen alkuaikoina olenkin kirjoittanut tästä enemmän, mutta nyt postauksen ideana ei ole pohtia tätä enempää.
Postauksen ideana on kertoa riemusta ja onnesta, mitä mä oon oivaltanut
sekä saanut oppia viime kuukausina! Ensinäkin mä oon löytänyt menetetyn näläntunteeni.
Toki mulla on nälkä ollut välillä, mutta silloin edellisestä ruokailusta oli
saattanut mennä jo pidempi aika. Söin kyllä, vaikkei nälkä olisikaan ollut,
sillä tykkään syömisestä. Mutta nimenomaan mun ateriarytmi, liian vähäinen veden
juominen ja ruoka-annosten puutteellinen koko on ollut syy siihen, että kehoni
rytmisyys on ollut aika hukassa.
Se, että olen kulutukseeni nähden syönyt KUNNON RUOKAA liian vähän, on
aiheuttanut muuta napostelua. Varsinkin iltaisin. Joista kertyy energiaa
huomattavasti perus ruokaa enemmän. Koko päivän kun aamusta iltaan paahtaa
menemään ja tekee lisäksi keskimäärin 5-6 päivänä viikossa tehokkaan
liikuntatreenin, ei ihmekään, että illalla tekee mieli napostella, jos itse
päivän ruokailut ovat olleet puutteellisia.
Ruokailuni nuorempana
Mua on aina kiinnostanut ravitsemus- ja liikuntajutut paljon, mutten ole
osannut tietoisesti ja järjellä niitä kummemmin ajatella. Mulle on ollut
pääasia, että voin urheilla paljon ja syödä mahdollisimman terveellisesti.
Tottakai olen myös herkutellut, välillä enemmän, välillä vähemmän. Nuorempana
oon ollut karkki- ja muiden herkkulakkojen mestari. Oon aiemmin syönyt
tietoisesti vain vähän hiilihydraatteja monia vuosia. Silloin en käytännössä
syönyt perunaa, riisiä ja pastaa lainkaan, muutenkin leipää vain vähän.
Kaurapuuroa olen kyllä syönyt aamupalaksi lähes aina. Paitsi
yläaste/lukioaikoina, kun ei vaan ollut nälkä. Kahvia kyllä join. Varsinkin nuorempana
myös rasvojen saanti on ollut niukkaa, sillä olen ollut rasvakammoinen ja
light-tuotteiden suurkäyttäjä.
Kunhan on paljon liikuntaa!
Liikuntaa olen aina harrastanut paljon. Oon juossut, pyöräillyt, rullaluistellut,
hiihtänyt, pelannut sählyä ja käynyt erilaisissa ryhmäliikunnoissa. Mutta en
ole tehnyt näitä TIETOISESTI! Tuntuu niin käsittämättömän hölmöltä nyt.
Mitenkä paljon enemmän olisinkaan oppinut ja voinut kehittyä näinä vuosina, jos
olisin osannut ajatella enemmän ja ylipäätään olisin ymmärtänyt kerätä tietoa
kaiken ympärille. Nyt varsinkin urheiluravitsemuksen perusteita opiskellessani
olen naureskellut itselleni, miten urposti olen aiemmin syönyt urheiluuni
nähden... 😬😅
MUTTA itseni soimaamisen sijaan ajattelen asian positiivisesti. Mitenkä hienoa, että näin 32-vuotiaana olen saanut oivaltaa tosi tärkeitä asioita! Välillä niin sanotut "kolmenkympin kriisit" ovat hyvästä. Se, että 17.8 alkaen uskaltauduin liikuntaan/ravitsemukseen liittyvään valmennukseen ekaa kertaa elämässäni, on oikeasti muuttanut mun elämääni. Se on aukaissut mun silmiäni monella lailla.
Haasteeseen lähtö
Mä mietin aivan viimeiseen asti, lähdenkö
mukaan Ilona Siekkisen 30dayschallengeen, koska siinä treenit olivat
käytännössä lihaskuntotreenejä (minulle hyvin normaalista poikkeavia). Olisi
ollut paljon helpompaa vaan tehdä sitä, mitä aina on aiemmin tehnyt. Paitsi kun
en voinut, koska Fressiä ei täällä Järvenpäässä edelleenkään ollut ja olin
masentunut jo monen monta kertaa Foreverin ryhmäliikuntatarjontaan. Ei
Lesmillssejä tai muuten mieluisia tunteja.
En uskonut, että 30 päivän valmennus antaisi minulle paljon muutakin, kuin
neljä kotona hyvin toteutettavaa lihaskuntotreeniä. Valmennuksessa oli mukana
grammamäärällisesti eri painoluokkien ruokamäärät (hiilihydraatit, proteiinit,
rasvat) kaikille viidelle aterialle (aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja
iltapala). Lisäksi oli reseptivinkkejä ja muita materiaaleja. Joka päivä tuli
Ilonalta päivävideo, jossa käytiin selkeästi läpi erilaisia osa-alueita
liittyen ravitsemukseen, liikkeiden tekniikoihin ja muuhun tsemppaukseen. Oli
myös keskustelupalsta, jossa osallistujat pystyivät juttelemaan keskenään
(osallistujia yli 4000). Tää olisi varmasti hyödyllistä oppia meille kaikille,
on kyseessä sitten paljon tai vähemmän urheillut henkilö, tavoitteena
kiinteytyminen, rasvanpoltto tai muuten lihaksen kasvattaminen.
Oppiminen 32-vuotiaana 😊
Mä itse opin todella syömään ton valmennuksen aikana! Ja nimenomaan NORMAALIA kotiruokaa, mitä toki olen aiemminkin syönyt, mutten tarvittavia määriä. Tottakai on merkitystä mikä on kenellekin normaali kotiruoka, mutta perus riisi, kana, makaronilaatikko, perunat, kasvikset, marjat, hedelmät, rahkat, kananmunat ja kaurapuuro ym. eri muodoissa ovat just parhaita! Haasteen ideana oli polttaa tarvittaessa rasvaa ja olla siksi hieman miinuskaloreilla. Silti annoskoot olivat huomattavasti mun normaalia suurempia! Oikeasti söin mieheni kanssa melkein samankokoisia annoksia. Ja silti nälkä tuli viimeistään kolmen tunnin päästä edellisestä ateriasta.
Vettä olen myös juonut sen 2-3
litraa päivässä (normaali suositus). Enää ei tarvitse ravata pissalla niin
usein, kun kroppa on siihen tottunut, hehe. On myöskin ihanaa aamulla herätä
nälän tunteeseen! 😊 Ainoastaan haasteen iltapala tuntui
pieneltä normaaliin nähden, mutta toisaalta päiväsaikaan oli tullut syötyä sen
verran enemmän, niin ei tarvettakaan sillä lailla ollut. Toki söin enemmän, jos
vaikka treenit olivat illalla.
Aamupala, jossa kaurapuuroa, 1 kananmunan
valkuainen, |
Perunaa,
kanaa, paistettuja kasviksia ja raejuustoa. |
Mä oon saanut viimein käännettyä harha-ajatukseni ruuasta. Normaalia tasapainoista ruokaa syödessä ihminen pysyy hyvässä kunnossa, eikä ohisyönneillekään (herkuttelut sun muut) ole niin tarvetta. Mutta tottakai niitä saa ja pitää olla välillä!! Mä en ainakaan ilman herkkuja ja juhlahetkiä haluaisi elää! 😀 Herkästi kuitenkin ajattelemattaan tulisi naposteltua hyvinkin usein, mikä pitkässä juoksussa ei ole hyvästä.
Opettelin haasteen aikana tekemään monipuolisesti lihaskuntotreenejä kotivälineillä, joista saa tosi tehokkaita ilman kuntosalilaitteita! Et tarvitse oikeastaan muuta kuin voimakuminauhan (pari vahvuutta), pari mini bandsia ja painoja itsellesi sopivan määrän.
Tein haasteen mukaan 4 x lihaskuntotreeniä viikossa, mutta lisäksi
aerobisia treenejä tuli kyllä päälle, koska en malttanut niistä luopua.
(Haasteessa ohje 4 x lihaskunto + 1 hit/aerobinen + 2 lepopäivää).
Haaste takana
Nyt itse haaste on jo takana ja oon päässyt keskittymään sellaisiin treeneihin, joista itse pidän ja mukailemaan ruokavalion itselleni sopivaksi. Lisäksi oon viimein löytänyt itselleni parhaan kuntosalikeskuksen Järvenpäästä (Salus), missä on tosi hyviä ryhmäliikuntatunteja, muun muassa Lesmillsejä! So Happy! Nyt voin monipuolisesti varioida liikuntaa juoksun, kotitreenien, sählyn ja ryhmäliikunta/salitreenien välillä, miten minun ja perheeni rytmiin parhaiten sopii. Ja lisäksi saan syödä paljon ruokaa!!! 😍😄😁💥
Salus - Powermethod |
Moikka Kaisa! Hyvä postaus, itseäni ainakin on aina kiinnostanut terveys-, liikunta- ja ravintojutut. Oon itse syönyt jo vuosia 5-6 ateriaa päivässä ja juonut muutaman litran vettä per päivä. Nälkä kerkeää tulla joka aterian välissä. Aineenvaihdunta siis toimii�� moni aina ihmettelee, että miten sä syöt noin usein ja noin paljon�� mutta parasta on syödä ja liikkua hyvin��
VastaaPoistaHienoa! ☺️ Itsekin oon niin iloinen, että oon käsittänyt miten tää homma toimii. Aivan turhaa yrittää selvitä pienillä ruokamäärillä, koska silleen elimistö menee vaa säästöliekille ja jotenkin kuitenkin energiansa vaatii, vaikka sitten niillä ohisyönneillä (herkuilla suin muilla).
PoistaErityisen tärkeää on myös löytää se omaan kulutuksen sopiva ruokamäärä ja että saisi olennaisia ravintoaineita tarpeeksi oikeassa suhteessa.😊 Silloin tasapainoa on helpompi hallita ja energiaa riittää päivän askareiden lisäksi myös liikuntaan 💪
Eli siis itsensä kunnossa pitämiseen 😊👍 omalle hyvinvoinnille kannattaa kyllä löytää vaikka väkisin hieman aikaa. ❤️
Poista