Meidän joulumme - Epävarmuuden sijaan jopa innolla uutta vuotta kohti!

Joulu oli ehkä meille kaikille tänä vuonna hieman erilainen, ainakin täällä Etelä-Suomessa. Täytyy kuitenkin sanoa, että meidän perheen joulu on ollut ihana. ❤️ Hektisen syksyn jälkeen olimme selkeästi kaikki breikin tarpeessa perus arjen härdellistä. Lapset olivat väsyneitä ja varsinkin Aanalle teki viimeiset päiväkotipäiviin lähdöt tiukkaa. 

Kiirettä ja levon kaipuu

Mulla kiireestä on tullut inhokki asia. Ei kai se koskaan mukavaa ole ollut, mutta jotenkin sellainen ainainen kiire ja tietynlainen suorittaminen töiden, kotitöiden sekä harrastuksien välillä on alkanut hieman uuvuttaa. Lepohetket ovat olleet vähissä ja jopa minä olen alkanut viimein kaipaamaan niitä. Nuorempana en ole tuntenut käsitettä lepo lainkaan elämässäni. Nykyisin kaipaan sitä. Mulle kyllä urheilu on myös omalla tavallaan lepoa, sillä saan siitä hurjana energiaa ja samanaikaisesti se on mulle omaa aikaa. 

Onneksi meillä oli tänä vuonna mahdollista tehdä jouluvalmistelut hieman etukäteen. Joulusiivous ja kaupassa käynti oli tehny jo 22. joulukuuta, joten aatonaattomme pystyi olemaan jo tasaisempi päivä. Olimme jouluaaton omalla perheellä ja se meni kyllä ihanasti. Tosin touhukkaasti myös, koska halusimme tehdä lapsille mahdollisimman ihanan päivän.❤️ Lapsuus on kuitenkin loppupelissä tosi lyhyt aika.

Omia jouluperinteitä

Joulussa kaiken hössötyksen keskellä on ollut ihanaa ensimmäistä kertaa alkaa muodostamaan meidän perheelle ominaisia jouluperinteitä. Siihen kuului ainakin joulupukin kuumalinja, lumiukko, joulurauhan julistus, riisipuuro sekametelisopalla, yhteinen tonttu-ulkoilu, muutamat jouluesitykset sekä jouluateria, tietenkään unohtamatta lahjaseremoniaa. Jopa joulupukki pääsi piipahtamaan koronavuodesta huolimatta. Ja toki myös palapelin tekeminen, pelailu ja joulumätöt kuuluivat asiaan! 😚

Kinkun/konvehtien sulatus lenkkiä?

Oli ihanaa, ettei ollut pakko lähteä minnekään ja kaupassakin on käyty viimeksi kuusi päivää sitten! Onneksi olen päässyt kuitenkin treenailemaan, koska mun kroppa ei yksinkertaisesti kestäisi useaa päivää runsaammin syömistä sekä oleilua ilman liikettä ja ulkoilua. Mihinkä oman kroppansa opettaa, sitä se myös vaatii! 😊 Miten on sun laita, joko olet lähtenyt kinkun/konvehtien sulatus lenkille? 🙌

Vaikka joulu oli onnistunut, täytyy kuitenkin myöntää, että olemme mieheni kanssa yhä aika väsyneitä. Aamusta iltaa pienten lasten kanssa tempominen käy kyllä työstä, kaikki vanhemmat sen tietää... Olemme halunneet antaa heille paljon aikaa, mutta eilen muutamaan otteeseen meinasi alkaa joulurauha rikkoutumaan, koska hermot alkoivat väsymyksen keskellä olla kireämmällä. Omaa hölmöyttä toki valvoa myöhään, mutta minkäs teet, aikuiset tarvitsevat myös oman aikansa. 

"Elätte parasta aikaa elämästänne" - mummo 88v

Mummoni (88v) soitteli meille jouluna ja antoi viisaita neuvoja. Hän sanoi meille, kuinka elätte tällä hetkellä parasta aikaa elämästänne. Hän muisteli omaa elämäänsä ja sanoi pikkulapsiajan olleen parhaimpana muistona omasta elämästään. Toki aika kultaa varmasti muistoja, mutta näin se varmasti on. Me haluamme todella nauttia näistä hetkistä, vaikka arki on paljon muutakin kuin pelkkää nautintoa. 🙈❤️ #uhmaikäinentalossa

Epävarmuuden sijaan - Minä pystyn!

Uusi vuosi on kohta alkamassa ja voimme varmasti kaikki allekirjoittaa ajatuksen, ettei  menneen vuoden myötä tiedä, mitä tuleva vuosi tuo tullessaan. Mulla on kuitenkin luottavainen mieli. On ollut mielettömän upeaa huomata, kuinka monen monien suurien muutosvuosien jälkeen / aikana on oppinut elämään keskeneräisyydessä, löytänyt uusia tapoja ajatella sekä suhtautua positiivisesti erilaisiin tilanteisiin. 

Epävarmuuden sijaan koen tällä hetkellä jopa pientä innostusta. Innostusta siitä, että mitähän tää elämä oikeesti tuokaan tullessaan! Tän syksyn aikana olen uskaltanut ottaa jo useita uusia askeleita, mitkä ovat osoittaneet minulle, kuinka mä pystyn! Vaikka en tarkkaa suuntaa vielä tiedä, tiedän tärkeimmän - minä pystyn. Enkä pelkää enää epäonnistumista niin kuin ennen. Mitä sitten, jos vaikka mokaisin? Ehkä näkisin vaan, ettei se ollutkaan isompi juttu. Jos me ei yritetä, ei me voidakaan päästä kovin pitkälle. 

Näiden ajatusten keskeltä haluan toivottaa teille kaikille oikein hyvää tulevaa vuotta 2021! Varmasti siitäkin tulee hyvin monipuolinen vuosi! 🙊🤪 Millä mielin sinä lähdet tulevaan vuoteen?